Aloitus, tilannekatsaus

Olen jutellut nettideittailusta monien kavereiden ja kollegoiden kanssa. Eilen sitten viimein yhdellä välähti, johtuen ehkä kyllästymisestä juttuihini, että alkaisin blogaamaan aiheesta. Asiaahan minulla juurikaan ei aiheesta ole, mutta juttua riittää. Tässä sitä nyt kokeillaan siipiä ja sitä, että riittääkö tällä kundilla oikeasti juttua. Toinen asia mikä hivenen mietityttää, on se, että erottuukohan minun ajatukseni muiden vastaavista - tuskin olen ainoana liikkeellä.

Mennään kuitenkin selvyyden vuoksi syihin, miksi moista nettideittailua ylipäänsä harrastan. Ikää on mittarissa 30+ ja takana kolme pidempää suhdetta. Yhteen väliin mahtuu 3 vuoden sinkkuilu. Jotenkin oudosti olo tuntuu tämän hetken sinkkustatuksesta huolimatta siltä, että olen ollut onnekas mimmien suhteen. Rakastin jokaista heistä. Eroissa ei ollut dramatiikkaa. Tiet vain erosivat tai elämäntilanteet aiheuttivat kitkaa tärkeimmissä asioissa. Onnekkaasta tai jos totta puhutaan, niin hivenen onnekkaasta fiiliksestä huolimatta, eipä tuossa vieressä ketään köllöttele.

No miksi mä en ole onnellinen sinkkuudesta - miksi mä en vain nauti vapaudesta? Toi on hyvä kysymys. Etenkin kun olen sinkkuna tässä erässä ollut vain 3 kk. Tuossa aiemmin mainitsin 3 vuoden sinkkujaksosta ja silloin tuli fiilisteltyä asiaa. Eli musta tuntuu siltä - ei - mä tiedän, mitä tuleman pitää, enkä välttämättä jaksaisi. Mun mielestä on helpompi olla, kun seurustelee. Toisaalta mä ehkä elän vielä jonkinlaista siirtymäkautta ja tilanne on aika uusi vielä. Haikailen ehkä seurustelua, kun en täysin ole vielä sinkkuuttani sisäistänyt. Mun rutiinit ovat edelleen samoja kuin seurustellessa. Oikeastaan moni muu asia on ennallaan, toinen muutti vain pois mun elämästä. EHkä mun pitää antaa vain aikaa itselleni.


Oli miten oli, niin en ole jäänyt tuleen makaamaan. Olen nimittäin aloittanut nettideittailun. Ja blogin alkuun viitaten, siitä mulla riittää juttua. Aloitin sen säädön n. 1,5 kk eron jälkeen, kun alkoi tuntumaan yksinäiseltä ja pahimmat murheet tuntuivat painuneen sielun syövereihin. Saattaa kuulostaa liian nopealta toipumiselta, mutta pitäähän sitä alkaa nähdä naisia. Sitä paitsi eihän sen tarvitse olla ryppyotsaista Nyt mun on löydettävä joku -meininkiä. Pitäähän sitä deittailla ja antaa elämän näyttää, kolahtaako jonkun kanssa. Luulisi, että tässäkin pätee samat lainalaisuudet kuin todennäköisyyslaskennsassa. Mitä enemmän tapaa mimmejä, sen suuremmalla todennäköisyydellä osuu. Jätän tämän nyt tähän ja menen varsinaiseen nettideitti-empiriaan seuraavalla kerralla. Kiitos kun jaksoit lukea loppuun:)